Enemmistö hyväksyy vesimaksujen perustellun korotuksen vesihuoltoverkostojen korjaamiseen

Vesihuollon infrastruktuuri on monissa kunnissa rappeutunut, vesilaitoksia ylläpidetään pienillä resursseilla ja saneerausvelka kasvaa jatkuvasti: investointitarve vanhentuneisiin putkiin on seuraavan 20 vuoden aikana yli 10 miljardia euroa.

Vesilaitosyhdistys halusi kyselytutkimuksen avulla selvittää, miten hyvin tilanne tunnetaan. Tuoreen selvityksen mukaan sekä kuntavaaliehdokkaat että äänestäjät tunnistavat vesihuoltoverkostojen kunnostamisen tarpeen, ja enemmistö hyväksyy sen edellyttämän vesimaksujen korottamisen.

Kysyttäessä suhtautumista viiden euron kuukausittaiseen korotukseen per henkilö, jos se mahdollistaisi rapistuvien vesihuoltoverkostojen korjaamisen ja auttaisi ylläpitämään laadukasta ja turvallista vesihuoltoa:

• Ehdokkaista 77 % suhtautuu korotukseen jokseenkin myönteisesti tai erittäin myönteisesti, 21 % jokseenkin kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 2 % on epävarmoja.
• Äänestäjistä 62 % suhtautuu korotukseen jokseenkin myönteisesti tai erittäin myönteisesti, 30 % jokseenkin kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 8 % on epävarmoja.

Vastaajan puoluekanta, ikä tai alueellinen sijainti eivät merkittävästi vaikuta suhtautumiseen.

Kuntien välinen vesihuoltoyhteistyö saa kannatusta

Tutkimuksessa kartoitettiin myös asenteita kuntien väliseen vesihuollon yhteistyöhön. Tällä hetkellä Suomessa on yli tuhat vesihuoltolaitosta, joista suurimmalla osalla varautuminen poikkeustilanteisiin ei ole riittävää. Kysyttäessä suhtautumista siihen, että kunta järjestäisi vesihuollon yhdessä naapurikuntien kanssa:

• Ehdokkaista 52 % suhtautuu yhteistyöhön myönteisesti, 13 % kielteisesti ja 8 % ei osaa sanoa. Vastaajista 27 % on siinä käsityksessä, että vesihuolto on jo järjestetty yhdessä naapurikunnan kanssa.
• Äänestäjistä 60 % suhtautuu yhteistyöhön myönteisesti, 9 % kielteisesti ja 25 % ei osaa sanoa. Äänestäjistä 7 % vastasi kuntansa järjestävän vesihuollon yhdessä naapurikunnan kanssa.

Vastauksista kävi ilmi, että kuntien koko ja alueelliset erityispiirteet vaikuttivat asenteisiin jonkin verran, mutta kokonaisuudessaan suhtautuminen yhteistyöhön oli myönteistä.

Vesimaksujen kohdistaminen vesihuollon turvaamiseen nähtiin tärkeäksi

Sekä ehdokkaat että äänestäjät pitivät tärkeänä, että vesimaksuista saatavat tulot käytetään vesihuollon ylläpitoon ja kehittämiseen:

• Ehdokkaista 87 % oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että kuntien tulee kohdistaa vesimaksuista saamansa tulot vesihuoltoverkoston korjaamiseen ja toimintavarmuuteen, eikä kunnan muiden toimintojen ylläpitämiseen.
• Äänestäjistä 91 % oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että vesihuoltolaitoksen kaikki tulot tulisi käyttää vesihuoltolaitoksen toiminnan varmistamiseen, eikä asiakkailta kerättyjä maksutuloja saisi ohjata kunnan muuhun toimintaan.

"Olin tuloksista kaikilta osin positiivisesti yllättynyt. Vastaukset osoittavat, että suomalaiset ymmärtävät vesihuollon tärkeyden ja ovat valmiita maksamaan siitä kohtuullisesti. On erityisen merkittävää, että myönteinen suhtautuminen on laajasti jakautunutta eri väestöryhmissä ja puoluekannasta riippumatta. Kuntien tulisikin nyt jämäkästi ryhtyä vesihuoltoverkostojen kunnostamiseen. Lisäksi alueellista kuntien ja vesihuoltolaitosten välistä yhteistyötä on tarpeellista tiivistää, jotta kyetään vastaamaan turvallisuushaasteisiin ja varmistamaan osaavat ja riittävät henkilöresurssit kaikissa tilanteissa. Pitäisin myös tervetulleena vesilaitosten yhdistymistä tilanteessa, jossa omat resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä”, kommentoi tuloksia toimitusjohtaja Riku Vahala Vesialitosyhdistys.

Kuntavaalikysely 2025, ehdokas- ja äänestäjäkyselyn tulospaketti

Aula Researchin tekemän tutkimuksen tulokset pdf-tiedosto.

Lisätietoja

Riku Vahala, toimitusjohtaja, +358 50 588 4237, riku.vahala@vvy.fi

Kuva: Vesilaitosyhdistys. Saneeraustyömaa.

Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Toimiva vesihuolto turvaa asukkaiden terveyden, puhtaan ympäristön ja elinkeinotoiminnan perusedellytykset. Tavoitteenamme on varmistaa vesihuoltolaitoksille riittävät taloudelliset ja osaamisresurssit, joiden avulla laitokset pystyvät tuottamaan asiakkailleen laadukasta ja toimintavarmaa vesihuoltopalvelua kohtuullisin kustannuksin.