Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Haitallisten aineiden vähentämiseen lähes miljoona euroa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä ympäristöministeriö kertoo tiedotteessaan, että Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitetaan kuutta hanketta, joilla vähennetään haitallisten aineiden pääsemistä vesistöihin. Hankkeissa muun muassa tunnistetaan haitta-aineiden päästölähteitä ja etsitään keinoja päästöjen vähentämiselle. Lisäksi hankkeissa testataan uusia laitteita ja menetelmiä jätevesien puhdistamiseksi ja ravinteiden kierrättämiseksi.

6.4.2020

Vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen kaupunkien vesistöistä on yksi ympäristöministeriön koordinoiman vesiensuojelun tehostamisohjelman teemoista. Kaupunkivesiin liittyviä hankkeita hallinnoi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Haitallisia aineita päätyy vesistöihin jätevesipuhdistamoista ja hulevesistä.

”Kaupunkien ja taajamien vesistöt, kuten järvet ja lammet, ovat lähiluontoa parhaimmillaan. Ne edistävät terveyttä ja virkistäytymistä rakennetussa ympäristössä ja niistä kannattaa pitää huolta”, ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen sanoo.

Rahoitusta oli tarjolla 1,33 miljoonaa euroa. Haun painopiste oli viemäröidyt yhdyskuntajätevedet. Hakemuksia toivottiin ja saatiin erityisesti seuraavista aiheista:

  • jätevesien laadun parantaminen kartoittamalla paikkoja, joissa haitalliset aineet päätyvät viemäriin ja kohdistamalla toimia päästölähteisiin,
  • jäteveden käsittely haitallisten aineiden vähentämiseksi ja poistamiseksi sekä
  • lietteen käsittely haitallisten aineiden vähentämiseksi.

Rahoitetut hankkeet

Vemo – Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla

Hankkeessa kartoitetaan haitallisten aineiden päästölähteitä ja viemäriveden laatua (sairaalat, teolliset toiminnot, pesulat ym.) kohdealueilla Mikkelin kaupungissa.

Tuensaaja: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, yhteishanke.

Rahoitus: 280 000 euroa.

Vantaanjoen PFAS-hanke

Hankkeessa selvitetään Vantaanjoen vesistön PFAS-yhdisteiden maantieteellinen ja ajallinen esiintyminen ja siinä tapahtuva vaihtelu niin luonnonvesien, pohjaveden, hulevesien, jätevesien kuin kalojen osalta.

Tuensaaja: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

Rahoitus: 86 936 euroa.

Source Track

Hankkeessa kehitetään monikäyttöisiä ja skaalattavia ratkaisuja jätevedenpuhdistamoille tulevan haitta-ainekuormituksen päästölähteiden tunnistamiseen.

Tuensaajat: Turun ammattikorkeakoulu Oy, Turun seudun puhdistamo Oy ja Turun Vesihuolto Oy, yhteishanke.

Rahoitus: 125 000 euroa.

Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla

Hankkeessa tutkitaan uusia haitallisia aineita ja niiden käyttäytymistä suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla.

Tuensaaja: Suomen Vesilaitosyhdistys ry.

Rahoitus: 154 250 euroa.

Tertiääripuhdistuksen innovaatiot laboratoriosta puhdistamoille

Hankkeessa tutkitaan Lappeenrannan-Lahden teknillisellä yliopistolla (LUT yliopisto) syntyneiden innovaatioiden toimivuutta jätevesien puhdistuksen ja ravinteiden talteenoton tehostamiseksi.

Tuensaaja: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto

Rahoitus: 295 335 euroa.

PLÄTS - Plasma lääkejäämien tuhoamiseen sairaalajätevesistä

Hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan Etelä-Karjalan Keskussairaalan poistoviemärin yhteyteen sopiva, LUT-yliopistolla kehitettyyn plasmatekniikkaan perustuva laitteisto, jolla sairaalan jätevedestä poistetaan lääkejäämiä ennen vesien päätymistä viemäriverkkoon.

Tuensaaja: Flowrox Oy

Rahoitus: 45 860 euroa.

Viisivuotisen (2019-2023) vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maa-ja metsätalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja, vähennetään kaupunkivesien haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Ari Kangas, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö, p. 0295 250 340, etunimi.sukunimi@ym.fi

Rahoitusasiantuntija Esa Pekonen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 159, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

Lue alkuperäinen uutinen ympäristöministeriön verkkosivuilta: https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Ymparistoministeriolta_223_miljoonaa_eur(56475)

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous lainsäädäntö

Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle

12.2.2025
Suomen ympäristökeskus tiedottaa vesi.fi palvelussa, että vesihuollon vähähiilisyystiekarttan pyydetään lausuntoja alan toimijoilta viimeistään 7.3.2025.

Talousvesiasiantuntija Vesihuoltoalan näköalapaikalle

12.2.2025
Haluatko vaikuttaa siihen, että Suomessa nautitaan puhtaasta ja turvallisesta juomavedestä nyt ja tulevaisuudessa? Oletko asiantuntija talousveden laadun, käsittelyn ja johtamisen kysymyksissä? Jos vastasit kyllä, tämä tehtävä voi olla juuri sinulle!
varautuminen

Kotivara alkaa vedestä – Silti ämpärikansalta puuttuu puhdas ämpäri ja pullovesi

7.2.2025
SPEKin tutkimuksen mukaan lähes puolelta suomalaisista puuttuu puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Kahdelta kolmasosalta puuttuu pullovesi. Myös varautumiskouluttajille esitetyt kysymykset kertovat siitä, että suomalaiset eivät tiedä varautumisesta vesikatkoon riittävästi. 72 tuntia -ohjeiden mukaan jokaisella tulisi olla ämpäri tai kanisteri vedenhakemiseen sekä kaupan pullovettä häiriötilanteita varten. Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 5.2.

6.2.2025
Mistä tietoa Suomen vesihuollon tilaan liittyen, kertoo blogissa erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen Suomen ympäristökeskuksesta. Muistutamme myös, että Veeti ja Venla järjestelmiin tiedot tulee syöttää 30.4.2025 mennessä. Katso seitsemän viimevuonna ilmestynyttä julkaisuamme. Parhaimmillaan niistä on apua, kun tiedontarve tulee vastaan arjessa. Esittelyssä myös Nivos Oy:n verkostoinsinööri Jonna Vuorion opinnäytetyön, jossa hän hyödynsi etäluettavien vesimittareiden tuottamaa kulutusdataa. Lisäksi kerromme, että Suomen ympäristökeskus on julkaissut Vesi.fi-palvelussa kotitalouksille suunnatun hauskan videon vesihuollosta.
varautuminen

Varautumispäivä on perjantaina 7.2.2025

4.2.2025
Päivän teema vuonna 2025 on ”Kotivara alkaa vedestä”. Vesilaitosyhdistys on tällä kertaa yhteistyökumppanina SPEKin vuosittain järjestämässä varautumispäivässä. Mikäli laitoksellanne on käytössä häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille, voi varautumispäivänä myös kannustaa asiakkaita liittymään palveluun.