Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Itämeri alkaa katukaivosta – kaivo ei ole roskis

HSY kertoo tiedotteessaan: Hulevesikaivojen ympärille ilmestyvät ahven- ja haukitarrat muistuttavat, etteivät roskat kuulu kaduille tai katukaivoihin. Maahan heitetyt roskat voivat kulkeutua huleveden mukana lähimpään vesistöön ja lopulta Itämereen, sillä hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -kampanjassa 19.8.-1.9.2024.

20.8.2024

Mahanpuruja muovista on kampanja roskaantumista vastaan. Suuret, värikkäät kalatarrat katukaivojen kansien ympärillä muistuttavat roskien reitistä kaupungista mereen ja jopa kalan suuhun. Valtaosa roskista on peräisin kaupunkilaisten käsistä. Oikea paikka roskille on jäteastia, ja oikein lajiteltuina ne ovat tärkeä osa kiertotaloutta. Maahan ja luontoon päätyessään roskat ovat ympäristöhaitta ja myös hukkaan heitettyä raaka-ainetta.

Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka virtaa rakennetussa ympäristössä pintoja pitkin. Hulevesi johdetaan yleensä hulevesiviemäreihin tai avo-ojiin, mistä se virtaa puroihin, jokiin, järviin tai mereen.

- Hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta, vaan se johdetaan useimmiten käsittelemättömänä luontoon. Tämä huleveden melko suora reitti vesistöihin on monelle yllätys, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Marika Visakova.

Vesistöjen tilaan on suuri merkitys sillä, mitä niihin kulkeutuu hulevesien mukana. Huleveden laatuun ja siten myös oman lähivesistön tilaan voi yksinkertaisesti vaikuttaa huolehtimalla roskat roskiin. 

- Erityisesti muovit ovat viheliäinen ongelma luonnossa, koska ne eivät häviä ikinä, vaan hajoavat yhä pienemmiksi mikromuoveiksi, Visakova harmittelee.

Ahven- ja haukitarrat hulevesikaivojen ympärillä eri kaupungeissa

Roskaantumisesta muistuttavia kalatarroja voi nähdä hulevesikaivojen ympärillä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Kampanjassa on mukana myös lukuisia muita kaupunkeja ympäri Suomen. Helsingissä tarroja on Vuosaaressa ja keskustan alueella. Espoossa kalatarroja näkee Leppävaarassa, Otaniemessä, Tapiolassa ja Matinkylässä. Vantaalla tarrat ovat Kivistön alueella. Kauniaisissa tarroja on keskustan alueella.

Mahanpuruja muovista -kampanjan taustalla on Pidä Saaristo Siistinä ry. Pääkaupunkiseudulla toteutuksesta vastaa HSY yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa. Kampanja-aika on 19.8.-1.9.2024. Tämän jälkeen tarrat kerätään pois katukuvasta. Tarrat ovat PVC-vapaita ja ne ovat käytön jälkeen kierrätettävissä metallina.

HSY huolehtii alueellaan hulevesiviemäriverkoston ylläpidosta ja rakentamisesta. Verkoston pituus on noin 2500 kilometriä ja matkan varrella on tuhansittain hulevesikaivoja. HSY on mukana Itämerihaasteessa, jossa yhtenä teemana on roskaantumisen hillitseminen. HSY osallistuu myös Helsingin roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman toteutukseen. Itämeren hyvinvointiin liittyvän tietoisuuden lisääminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista.

Mahanpuruja muovista on osa PlastLIFEhanketta. PlastLIFE-hanke saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa.

Tarrojen sijainnit kaupungeissa

Helsinki:

  • Vuosaari: Aurinkoranta ja Columbuksen ympäristö
  • Ateneum, Rautatientori
  • Kamppi: Fredrikinkatu ja Salomonkatu
  • Oodin ympäristö, Töölönlahti Pikku-Finlandian kohdalla

Espoo:

  • Leppävaara: uimahalli, Leppävaaranraitti, Alberganesplanadi
  • Otaniemi metroasema
  • Tapiola: Tapiontori, Kauppamiehentie ja Kulttuurikeskus
  • Matinkylä: Piispanaukio ja uimahalli

Kauniainen:

  • Tunnelitie
  • Thurmaninaukio
  • Varuboden Asematie

Vantaa:

  • Kivistö

Yhteyshenkilö: HSY, Visakova Marika, ympäristöasiantuntija, marika.visakova@hsy.fi 

Kuva: HSY

Mahanpuruja muovista -kampanjan värikkäät kalatarrat muistuttavat, etteivät hulevesikaivot ole roskiksia. Hulevesi johdetaan niistä suoraan lähivesistöön.

Lisää aiheesta

kiertotalous lainsäädäntö

Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle

12.2.2025
Suomen ympäristökeskus tiedottaa vesi.fi palvelussa, että vesihuollon vähähiilisyystiekarttan pyydetään lausuntoja alan toimijoilta viimeistään 7.3.2025.

Talousvesiasiantuntija Vesihuoltoalan näköalapaikalle

12.2.2025
Haluatko vaikuttaa siihen, että Suomessa nautitaan puhtaasta ja turvallisesta juomavedestä nyt ja tulevaisuudessa? Oletko asiantuntija talousveden laadun, käsittelyn ja johtamisen kysymyksissä? Jos vastasit kyllä, tämä tehtävä voi olla juuri sinulle!
varautuminen

Kotivara alkaa vedestä – Silti ämpärikansalta puuttuu puhdas ämpäri ja pullovesi

7.2.2025
SPEKin tutkimuksen mukaan lähes puolelta suomalaisista puuttuu puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Kahdelta kolmasosalta puuttuu pullovesi. Myös varautumiskouluttajille esitetyt kysymykset kertovat siitä, että suomalaiset eivät tiedä varautumisesta vesikatkoon riittävästi. 72 tuntia -ohjeiden mukaan jokaisella tulisi olla ämpäri tai kanisteri vedenhakemiseen sekä kaupan pullovettä häiriötilanteita varten. Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 5.2.

6.2.2025
Mistä tietoa Suomen vesihuollon tilaan liittyen, kertoo blogissa erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen Suomen ympäristökeskuksesta. Muistutamme myös, että Veeti ja Venla järjestelmiin tiedot tulee syöttää 30.4.2025 mennessä. Katso seitsemän viimevuonna ilmestynyttä julkaisuamme. Parhaimmillaan niistä on apua, kun tiedontarve tulee vastaan arjessa. Esittelyssä myös Nivos Oy:n verkostoinsinööri Jonna Vuorion opinnäytetyön, jossa hän hyödynsi etäluettavien vesimittareiden tuottamaa kulutusdataa. Lisäksi kerromme, että Suomen ympäristökeskus on julkaissut Vesi.fi-palvelussa kotitalouksille suunnatun hauskan videon vesihuollosta.
varautuminen

Varautumispäivä on perjantaina 7.2.2025

4.2.2025
Päivän teema vuonna 2025 on ”Kotivara alkaa vedestä”. Vesilaitosyhdistys on tällä kertaa yhteistyökumppanina SPEKin vuosittain järjestämässä varautumispäivässä. Mikäli laitoksellanne on käytössä häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille, voi varautumispäivänä myös kannustaa asiakkaita liittymään palveluun.