Suomalaisten raakavesien PFAS-pitoisuudet turvallisella tasolla

”Vesihuoltoala on nyt etunojassa selvittänyt uusien muuttujien esiintymistä raakavesissä. PFAS- aineiden summapitoisuus on lisättävä talousveden viranomaisvalvontaan ja tutkittava viimeistään tammikuussa 2026,” kertoo vesiasiain päällikkö Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys.

Hanke liittyy uuden juomavesidirektiivin kansalliseen toimeenpanoon, jonka myötä vesilaitosten vaatimuksia raakaveden riskienhallinnasta ja omavalvonnasta on tarkennettu. Tutkimukseen osallistui eri puolilta Suomea 40 vesilaitosta, joiden 139 näytepisteestä tutkittiin lähes 500 vesinäytettä. Näytepisteet edustivat eri raakavesiä - pohjavettä, tekopohjavettä ja pintavettä - ja näytteitä otettiin neljänä eri vuodenaikana.

”Talousvesisäännösten uudistaminen toi vesilaitoksille tarkempia vaatimuksia raakaveden riskienhallintaan ja omavalvontaan, mikä on tärkeä askel talousveden laadun varmistamisessa. Omavalvonnan kehittäminen ja viranomaisvalvonnan näytteenottosuunnitelmien päivittäminen varmistavat, että mahdollisiin riskeihin voidaan reagoida ajoissa,” kertoo Jaana Kilponen, erityisasiantuntija, Valvira.

PFAS-aineiden pitoisuus alitti kaikissa raakavesinäytteissä talousveden laatuvaatimuksen

Talousveden laatuvaatimuksen (1352/2015) mukainen 20 PFAS-aineen summapitoisuus 100 ng/L ei ylittynyt yhdessäkään raakavesinäytteessä. Tämä PFAS-aineiden summapitoisuus on lisättävä talousveden viranomaisvalvontaan ja tutkittava viimeistään 12.1.2026. PFAS-aineet voidaan tutkia talousveden viranomaisvalvonnassa raakavedestä, sillä niitä ei päädy veteen vedenoton jälkeen.

Tutkittujen raakavesien PFAS-pitoisuudet olivat pääsääntöisesti hyvin alhaisia. 90 %:ssa tutkituista vesinäytteistä 20 PFAS-aineen summapitoisuus oli vähemmän kuin 4,2-6,3 ng/L, riippuen raakavesilähteen tyypistä.

Selvityksen perusteella ei voi tehdä päätelmiä siitä, mitkä raakavesialueen toiminnot aiheuttavat riskin PFAS-aineiden korkeisiin pitoisuuksiin ja talousveden laatuvaatimuksen ylittymiseen. PFAS-aineiden esiintyminen raakavedessä onkin syytä selvittää tutkimuksin. PFAS-aineiden pitoisuuksissa ei havaittu selvää vuodenaikaisvaihtelua.

"Raakavesien riskiperusteinen valvonta on keskeinen osa vesilaitosten työtä, ja tämä selvitys antaa tietoa uusien valvottavien aineiden osalta. On tärkeää, että raakaveden laadunhallinta perustuu ajantasaiseen tutkimustietoon ja riskinarviointiin. Tampereen vesinäytteissä PFAS-aineiden pitoisuudet olivat pieniä ja huomattavasti alle talousveden laatuvaatimuksen. Tulosten pohjalta voimme edelleen kehittää valvontakäytäntöjämme ja varmistaa, että Tampereen seudun vesihuolto täyttää korkeimmat laatuvaatimukset nyt ja tulevaisuudessa," kertoo Riitta Kettunen, tuotantojohtaja Tampereen Vesi Oy.

"Tämä selvitys tuo lisätietoa raakavesien laadusta ja riskiperusteisen valvonnan kehittämisestä. Helsingin seudulla vedenhankinnan turvallisuus on meille ensisijaisen tärkeää, ja seurannan perusteella raakaveden PFAS-yhdisteiden määrät olivat erittäin pieniä ja alittivat talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Uusien vaatimusten myötä vesihuoltolaitosten valvonta ja riskienhallinta laajenevat, ja tämä kehitys on askel kohti entistäkin turvallisempaa talousvettä. On myös tärkeää, että vedenkäyttäjät saavat aiempaa kattavammin tietoa veden laadusta ja vesihuollon toimenpiteistä, " kertoo Heli Härkki, yksikön päällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

Muiden tutkittujen muuttujien havaitut pitoisuudet olivat hyvin pieniä

• Raakavesien bisfenoli A:n pitoisuuksista vain pieni osuus ylitti laboratorion määritysrajan ja suurimmillaankin pitoisuudet olivat vain noin 11 % talousveden laatuvaatimuksesta.
• Nonyylifenolin ja 17-beeta-estradiolin pitoisuudet olivat kaikissa raakavesinäytteissä pienempiä kuin menetelmien määritysrajat.
• Somaattisten kolifaagien määrät olivat raakavesissä pääosin alhaisia. Omavalvonnan toimenpideraja ylittyi yhdessä pintavesinäytteessä.

Hankkeen koordinoijana toimi KVVY Tutkimus Oy ja se toteutettiin Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoituksella. Hankkeeseen osallistuneet vesihuoltolaitokset vastasivat omien raakavesinäytteidensä tutkimuksista hankkeeseen valituissa laboratorioissa (Eurofins Environmental Testing Oy ja Metropolilab Oy). Hankkeen ohjaustyhmässä oli toteuttajien lisäksi laaja edustus vesihuoltolaitoksilta, viranomaisista ja tutkimuslaitoksilta.

Lisätietoja:

Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, vesiasiain päällikkö, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, puh. 040 7581418, riina.liikanen(a)vvy.fi

Löydät hankkeen maksuttoman loppuraportin: ”Raakaveden omavalvonnan tutkimukset vesihuoltolaitoksilla” Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupasta tästä linkistä.

Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Toimiva vesihuolto turvaa asukkaiden terveyden, puhtaan ympäristön ja elinkeinotoiminnan perusedellytykset. Tavoitteenamme on varmistaa vesihuoltolaitoksille riittävät taloudelliset ja osaamisresurssit, joiden avulla laitokset pystyvät tuottamaan asiakkailleen laadukasta ja toimintavarmaa vesihuoltopalvelua kohtuullisin kustannuksin.