Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Suunnitteluohjeet kemiallisen saostuksen toimintavarmuuden parantamiseksi vesihuollossa

Suomen vesihuoltolaitosten toimittamasta puhtaasta talousvedestä lähes puolet käsitellään kemiallisella saostuksella. Kemiallista saostusta käytetään myös fosforin poistossa lähes kaikilla jätevedenpuhdistamoilla. Kemiallisen saostuksen jatkuva toimivuus on tärkeää sekä turvallisen talousveden toimitukselle että jätevesien tehokkaalle puhdistukselle ja ympäristönsuojelulle.

11.1.2022

Laaditut suunnitteluohjeet tukevat kaikenkokoisten kemiallista saostusta käyttävien vesilaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden käyttöä ja suunnittelua. Ohjeet konkretisoivat, miten toiminnassa ja suunnittelussa huomioidaan saostuskemikaalien varastointi sekä kemikaalisyötön varajärjestelmät. Ohjeet ovat yleistasoisia ja ne on laadittu siten, että ne ovat laajasti sovellettavissa erilaisilla laitoksilla.

Laitostasolla käytetyn saostuskemikaalin saatavuushäiriöihin varaudutaan riittävällä laitoksen omassa käytössä olevalla saostuskemikaalien varastolla. Suunnitteluohjeessa suositellaan, että vesilaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden saostuskemikaalinvarasto riittää ylläpitämään toimintaa neljä (4) viikkoa, vaikka kemikaalitoimitus katkeaisi. Tämä aikaikkuna mahdollistaa tarvittaessa vaihtoehtoisen kemikaalin käyttöön siirtymisen.

Toiminnan jatkuvuutta voidaan varmistaa mahdollistamalla vaihtoehtoisen saostuskemikaalin käyttö. Tämä edellyttää yleensä muutoksia olemassa olevaan koneistoon tai prosessiin ja näitä muutoksia ja suunnitelmia on syytä tehdä jo ennalta. Suunnitteluohjeeseen on koostettu kemikaalin vaihdon edellyttämää suunnittelua ja siinä huomioon otettavia asioita ja esitetään tarkasteluista myös esimerkkejä. 

Julkaisussa esitetään myös ohjeita saostuskemikaalin käytön optimointiin. Optimoinnin tavoitteena on välttää tarpeettoman suurta kemikaaliannostusta vaarantamatta kuitenkaan puhdistustuloksen hyvää tasoa.

Suunnitteluohjeet on laadittu täydentämään vuonna 2020 julkaistua selvitystä Kemiallisen saostuksen huoltovarmuuden parantaminen Suomen vesihuollossa. Selvityksen tuloksena esitettiin toimenpiteitä, joita tarvitaan saostuskemikaalien saatavuuden varmistamiseksi ja vesihuollolle kriittisten puhdistusprosessien turvaamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Suunnitteluohjeet tukevat toimenpiteitä, jotka voidaan toteuttaa laitostasolla lyhyellä aikavälillä.

Suunnitteluohjeet on julkaistu Vesilaitosyhdistyksen (VVY) monistesarjassa ja ne ovat maksutta ja vapaasti saatavilla VVY:n verkkokaupasta linkki.

Julkaisu on toteutettu Huoltovarmuuskeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön rahoituksella. Julkaisun ja suositukset on laatinut AFRY Finland Oy.

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous lainsäädäntö

Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle

12.2.2025
Suomen ympäristökeskus tiedottaa vesi.fi palvelussa, että vesihuollon vähähiilisyystiekarttan pyydetään lausuntoja alan toimijoilta viimeistään 7.3.2025.

Talousvesiasiantuntija Vesihuoltoalan näköalapaikalle

12.2.2025
Haluatko vaikuttaa siihen, että Suomessa nautitaan puhtaasta ja turvallisesta juomavedestä nyt ja tulevaisuudessa? Oletko asiantuntija talousveden laadun, käsittelyn ja johtamisen kysymyksissä? Jos vastasit kyllä, tämä tehtävä voi olla juuri sinulle!
varautuminen

Kotivara alkaa vedestä – Silti ämpärikansalta puuttuu puhdas ämpäri ja pullovesi

7.2.2025
SPEKin tutkimuksen mukaan lähes puolelta suomalaisista puuttuu puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Kahdelta kolmasosalta puuttuu pullovesi. Myös varautumiskouluttajille esitetyt kysymykset kertovat siitä, että suomalaiset eivät tiedä varautumisesta vesikatkoon riittävästi. 72 tuntia -ohjeiden mukaan jokaisella tulisi olla ämpäri tai kanisteri vedenhakemiseen sekä kaupan pullovettä häiriötilanteita varten. Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 5.2.

6.2.2025
Mistä tietoa Suomen vesihuollon tilaan liittyen, kertoo blogissa erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen Suomen ympäristökeskuksesta. Muistutamme myös, että Veeti ja Venla järjestelmiin tiedot tulee syöttää 30.4.2025 mennessä. Katso seitsemän viimevuonna ilmestynyttä julkaisuamme. Parhaimmillaan niistä on apua, kun tiedontarve tulee vastaan arjessa. Esittelyssä myös Nivos Oy:n verkostoinsinööri Jonna Vuorion opinnäytetyön, jossa hän hyödynsi etäluettavien vesimittareiden tuottamaa kulutusdataa. Lisäksi kerromme, että Suomen ympäristökeskus on julkaissut Vesi.fi-palvelussa kotitalouksille suunnatun hauskan videon vesihuollosta.
varautuminen

Varautumispäivä on perjantaina 7.2.2025

4.2.2025
Päivän teema vuonna 2025 on ”Kotivara alkaa vedestä”. Vesilaitosyhdistys on tällä kertaa yhteistyökumppanina SPEKin vuosittain järjestämässä varautumispäivässä. Mikäli laitoksellanne on käytössä häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille, voi varautumispäivänä myös kannustaa asiakkaita liittymään palveluun.