Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

THL:n jätevesitutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedottaa jätevesitutkimuksestaan, että Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

2.6.2020

Lue alkuperäinen tiedote THL:n verkkosivuilla: https://thl.fi/fi/-/koronavirusta-helsingin-ja-turun-jatevesissa-mutta-ei-muissa-viikkoseurantakohteissa?redirect=%2Ffi%2F

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

Tulokset perustuvat 24.–25. toukokuuta 24 tunnin aikana otettuihin kokoomanäytteisiin. Etenkin Helsingin Viikinmäen näytteestä todettiin koronaviruksen RNA:ta. Myös Turun Kakolanmäen puhdistamolle tulevassa jätevedessä havaittiin pieni määrä viruksen RNA:ta. Sen sijaan Tampereella Viinikanlahden, Kuopiossa Lehtoniemen ja Oulussa Taskilan puhdistamoilta kerätyistä näytteistä ei löytynyt merkkejä koronaviruksesta.

Jätevesitutkimuksen odotetaan antavan lisätietoa koronavirusepidemian laajuudesta ja etenemisestä. Nyt saadut tulokset osoittavat, että seurantaa voidaan hyödyntää osana epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon varautumista.

”Todettujen tartuntojen perusteella epidemiatilanne on nyt rauhoittumassa, ja jätevesitutkimukset vahvistavat yksilötestauksen havaintoja. Jätevesistä voidaan havaita ennakkoon, jos virusta kiertää väestössä enenevissä määrin”, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.

Näytteitä kerätään 28 puhdistamosta

Näytekeräys aloitettiin huhtikuussa kaikkiaan 28 jätevedenpuhdistamolla. Näytteitä kerätään toistaiseksi viikoittain Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun puhdistamoilta. Lisäksi näytteitä kerätään kuukausittain seuraavilta paikkakunnilta: Espoo, Maarianhamina, Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Lappeenranta, Pori, Mikkeli, Savonlinna, Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Kajaani, Kemi, Rovaniemi, Salo, Rauma, Pietarsaari ja Vihti.

Keräykset ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja puhdistamot ovat suhtautuneet myönteisesti tutkimukseen. 

”Tällä hetkellä näytteenotto tehdään maa- ja metsätalousministeriön starttirahalla ja keskitymme jätevedenpuhdistamoille tulevan veden talteenottoon. Lisäksi osalla puhdistamoista kerätään näytteitä jätevesilietteistä ja puhdistamoilta lähtevästä vedestä yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa”, Pitkänen kuvailee.

Seuraavaksi selvitetään mahdollisuuksia tutkia luotettavasti jo aiemmin huhti-toukokuussa tallennettujen näytteiden koronaviruslukumääriä. Tuloksia näistä testeistä saataneen elokuussa.

”Lisäksi tarvitsemme tietoa siitä, pystyykö koronavirus säilymään elinkykyisenä jätevedenpuhdistamoille tulevassa vedessä”, Pitkänen sanoo.

Kansainvälistä vertailua tulossa

THL:n käyttämä menetelmä ja sen tuottamat tulokset ovat yhteneväisiä tuloksiin, joita eri tutkimusryhmät ovat raportoineet jätevesitutkimuksesta eri puolilta maailmaa. 

”Suomen keräyksissä ainutlaatuista on, että kerättävä jätevesi kattaa suuren osan eli noin 60 prosenttia väestöstä”, Pitkänen kertoo.

Suomessa tuotettavan aineiston on lisäksi tarkoitus olla osa Euroopan-laajuista selvitystyötä, jonka ensimmäinen yhteinen mittauskerta toteutettiin 31.5.–1.6. 

Lisätietoja

SARS-CoV-2 jätevedenpuhdistamoilla -hankesivut

Aiempi tiedote tutkimuksen käynnistymisestä 

Koronavirus ja vesiturvallisuus 

THL, Tarja Pitkänen, erikoistutkija, etunimi.sukunimi@thl.fi 

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous lainsäädäntö

Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle

12.2.2025
Suomen ympäristökeskus tiedottaa vesi.fi palvelussa, että vesihuollon vähähiilisyystiekarttan pyydetään lausuntoja alan toimijoilta viimeistään 7.3.2025.

Talousvesiasiantuntija Vesihuoltoalan näköalapaikalle

12.2.2025
Haluatko vaikuttaa siihen, että Suomessa nautitaan puhtaasta ja turvallisesta juomavedestä nyt ja tulevaisuudessa? Oletko asiantuntija talousveden laadun, käsittelyn ja johtamisen kysymyksissä? Jos vastasit kyllä, tämä tehtävä voi olla juuri sinulle!
varautuminen

Kotivara alkaa vedestä – Silti ämpärikansalta puuttuu puhdas ämpäri ja pullovesi

7.2.2025
SPEKin tutkimuksen mukaan lähes puolelta suomalaisista puuttuu puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Kahdelta kolmasosalta puuttuu pullovesi. Myös varautumiskouluttajille esitetyt kysymykset kertovat siitä, että suomalaiset eivät tiedä varautumisesta vesikatkoon riittävästi. 72 tuntia -ohjeiden mukaan jokaisella tulisi olla ämpäri tai kanisteri vedenhakemiseen sekä kaupan pullovettä häiriötilanteita varten. Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 5.2.

6.2.2025
Mistä tietoa Suomen vesihuollon tilaan liittyen, kertoo blogissa erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen Suomen ympäristökeskuksesta. Muistutamme myös, että Veeti ja Venla järjestelmiin tiedot tulee syöttää 30.4.2025 mennessä. Katso seitsemän viimevuonna ilmestynyttä julkaisuamme. Parhaimmillaan niistä on apua, kun tiedontarve tulee vastaan arjessa. Esittelyssä myös Nivos Oy:n verkostoinsinööri Jonna Vuorion opinnäytetyön, jossa hän hyödynsi etäluettavien vesimittareiden tuottamaa kulutusdataa. Lisäksi kerromme, että Suomen ympäristökeskus on julkaissut Vesi.fi-palvelussa kotitalouksille suunnatun hauskan videon vesihuollosta.
varautuminen

Varautumispäivä on perjantaina 7.2.2025

4.2.2025
Päivän teema vuonna 2025 on ”Kotivara alkaa vedestä”. Vesilaitosyhdistys on tällä kertaa yhteistyökumppanina SPEKin vuosittain järjestämässä varautumispäivässä. Mikäli laitoksellanne on käytössä häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille, voi varautumispäivänä myös kannustaa asiakkaita liittymään palveluun.