Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Tiedätkö miten tehokkaasti eri taudinaiheuttajiat poistuvat vedentuotantoketjun eri vaiheissa?

Työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa auttaa arvioimaan laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehoa ja sen riittävyyttä vedentuotantoketjussa. Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvasta työkalusta on julkaistu Suomen olosuhteisiin sovitettu opas VVY:n monistesarjassa.

5.11.2019

Talousveden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi taudinaiheuttajien poistumisen on oltava riittävän tehokasta vedentuotantoketjussa. Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla. Vedentuotantoketjussa pitäisi olla ainakin kaksi riittävän tehokasta ja toistensa toiminnasta riippumatonta vaihetta, jotka varmistavat taudinaiheuttajien riittävää poistumista. Tällöin talousveden mikrobiologisen saastumisen riskiä on hallittu, vaikka yhden käsittelyvaiheen toiminta häiriintyy.

Julkaistussa työkalussa vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Työkalussa annetaan tai lasketaan eri mikrobiryhmien logaritmiset poistumat vedentuotantoketjun eri vaiheissa ja verrataan tätä raakaveden laadun perusteella määriteltyyn talousveden turvallisen laadun turvaamiseksi tarvittavaan logaritmiseen poistumaan. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Raakaveden laadun perusteella tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho.
  2. Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä.
  3. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia.
  4. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa.
  5. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon.

Taudinaiheuttajien poistumisen vedentuotantoketjussa pitää olla tehokkaampaa kuin raakaveden laadun perusteella määritelty tarvittava poistoteho, eli kun vaiheen 5 tulos on negatiivinen kaikkien mikrobiryhmien osalta, vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho on riittävä.

Vesilaitokset ja suunnittelijat voivat käyttää työkalua taudinaiheuttajien poistumisen arviointiin vedentuotantoketjussa seuraavilla tavoilla: 

  • Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyden arviointi laskennallisesti ja systemaattisesti.
  • Uusien laitosten tai prosessivaiheiden suunnittelussa tarvittavien ja riittävien toimenpiteiden määrittely taudianaiheuttajien poistumisen varmistamiseksi vedentuotantoketjussa tai sen eri vaiheissa.
  • Olemassa olevan vedentuotantoketjun arviointi taudianaiheuttajien poistumisen riittävyyden suhteen ja mahdollisten parannustarpeiden tunnistaminen.
  • Ymmärryksen lisääminen taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavien käsittelyvaiheiden ja toimenpiteiden merkityksestä ja siten toiminnan turvallisuuden lisääminen. Tämä osaaminen on tärkeää erityisesti häiriötilanteissa, kun muutokset raakaveden laadussa tai laitoksen toiminnassa voivat vaikuttaa taudianaiheuttajien poiston tehokkuuteen
  • WSP:ssä tehdyn yleisen riskinarvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen taudinaiheuttajaryhmittäin.

Oppaan 2. painos on maksutta ladattavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkosivuilla https://www.vvy.fi/site/assets/files/3057/tyokalu_taudinaiheuttajien_poistotehon_arviointiin_vedentuotantoketjussa_2__painos.pdf. Tähän painokseen on lisätty Suomen käytäntöihin soveltuvat esimerkit klooriamiinikloorauksen ja otsonoinnin laskelmista. Lisäksi teksti tarkastettiin ja tarkennettiin kauttaaltaan.   

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous lainsäädäntö

Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle

12.2.2025
Suomen ympäristökeskus tiedottaa vesi.fi palvelussa, että vesihuollon vähähiilisyystiekarttan pyydetään lausuntoja alan toimijoilta viimeistään 7.3.2025.

Talousvesiasiantuntija Vesihuoltoalan näköalapaikalle

12.2.2025
Haluatko vaikuttaa siihen, että Suomessa nautitaan puhtaasta ja turvallisesta juomavedestä nyt ja tulevaisuudessa? Oletko asiantuntija talousveden laadun, käsittelyn ja johtamisen kysymyksissä? Jos vastasit kyllä, tämä tehtävä voi olla juuri sinulle!
varautuminen

Kotivara alkaa vedestä – Silti ämpärikansalta puuttuu puhdas ämpäri ja pullovesi

7.2.2025
SPEKin tutkimuksen mukaan lähes puolelta suomalaisista puuttuu puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Kahdelta kolmasosalta puuttuu pullovesi. Myös varautumiskouluttajille esitetyt kysymykset kertovat siitä, että suomalaiset eivät tiedä varautumisesta vesikatkoon riittävästi. 72 tuntia -ohjeiden mukaan jokaisella tulisi olla ämpäri tai kanisteri vedenhakemiseen sekä kaupan pullovettä häiriötilanteita varten. Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 5.2.

6.2.2025
Mistä tietoa Suomen vesihuollon tilaan liittyen, kertoo blogissa erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen Suomen ympäristökeskuksesta. Muistutamme myös, että Veeti ja Venla järjestelmiin tiedot tulee syöttää 30.4.2025 mennessä. Katso seitsemän viimevuonna ilmestynyttä julkaisuamme. Parhaimmillaan niistä on apua, kun tiedontarve tulee vastaan arjessa. Esittelyssä myös Nivos Oy:n verkostoinsinööri Jonna Vuorion opinnäytetyön, jossa hän hyödynsi etäluettavien vesimittareiden tuottamaa kulutusdataa. Lisäksi kerromme, että Suomen ympäristökeskus on julkaissut Vesi.fi-palvelussa kotitalouksille suunnatun hauskan videon vesihuollosta.
varautuminen

Varautumispäivä on perjantaina 7.2.2025

4.2.2025
Päivän teema vuonna 2025 on ”Kotivara alkaa vedestä”. Vesilaitosyhdistys on tällä kertaa yhteistyökumppanina SPEKin vuosittain järjestämässä varautumispäivässä. Mikäli laitoksellanne on käytössä häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille, voi varautumispäivänä myös kannustaa asiakkaita liittymään palveluun.