Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Tilannekatsaus juomaveden desinfiointiaineiden biosidiasetuksen mukaisesta hyväksynnästä

Biosidiasetus koskee biosidivalmisteiden markkinoille saattamista ja käyttöä. Asetuksen mukaan biosidivalmistetta ei saa käyttää, jos sille ei ole myönnetty lupaa kyseiseen käyttötarkoitukseen biosidina.

21.4.2023

Biosidiasetuksen periaatteisiin kuuluu, että biosidiset tehoaineet hyväksytään EU-tasolla ja sen jälkeen tehoainetta sisältävät valmisteet hyväksytään kansallisesti jäsenvaltioissa. Yhdessä maassa myönnetyn valmisteluvan perustella voidaan hakea lupaa toisessa jäsenmaassa ns. vastavuoroisen tunnustamisen periaatteella. Tietyissä tapauksissa on myös mahdollista hakea ns. Unionin lupaa Euroopan kemikaalivirastolta (ECHA), joka on voimassa kaikissa EU:n jäsenmaissa sekä Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä.

Biosidivalmisteet jaetaan 22 biosidivalmisteryhmään, jotka jakautuvat neljään pääryhmään. Pääryhmään 1 Desinfiointiaineet sisältyy valmisteryhmä PT5 ”Juomavesi”, johon kuuluvat sekä ihmisten että eläinten juomaveden desinfiointiin käytettävät valmisteet.

Tukes on julkaissut raportin JUOMAVEDEN DESINFIOINTIAINEET, Tilannekatsaus biosiditehoaineiden ja -valmisteiden hyväksyntään. Linkki julkaisuun https://tukes.fi/documents/5470659/6372697/Juomaveden_desinfiointiaineet.pdf/30b82b9d-fd95-c980-36af-30529287208c/Juomaveden_desinfiointiaineet.pdf?t=1680091454054

Mitä vesilaitosten pitää tehdä juomaveden desinfiointiaineiden käyttäjinä?

Vesilaitoksen pitää selvittää käyttämiensä biosidivalmisteiden lupatilanne Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n biosidirekisterien kautta.

Kun tehoaine hyväksytään, sitä koskeva täytäntöönpanoasetus julkaistaan EU:n Virallisessa Lehdessä. Asetuksen liitteessä ilmoitetaan tehoaineen hyväksymispäivä ja valmisteryhmä (juomaveden desinfiointiin käytettäville desinfiointiaineille PT 5), jota hyväksyminen koskee.

Biosiditehoaineet

https://echa.europa.eu/fi/information-on-chemicals/biocidal-active-substances 

Tehoaineen hyväksymispäivä on määräaika, johon mennessä kyseistä tehoainetta sisältäville markkinoilla oleville valmisteille pitää hakea lupaa. Jos hakemus on sisällä ja käsittelyssä, saa valmisteen käyttöä jatkaa. Lupakäsittelyssä olevia valmisteita ei näe mistään julkisesta rekisteristä. Vesilaitoksen kannattaa varmistaa kemikaalin toimittajalta tai kemikaalia paikan päällä (in-situ) tuottavan laitteen valmistajalta jo siinä vaiheessa, kun tehoaine on hyväksytty ja hakemisen määräaika on tiedossa, aiotaanko valmistelupaa hakea. Luvat pitäisi myöntää kolmessa vuodessa, mutta siihen aikatauluun ei ole päästy suuren työmäärän vuoksi.

Biosidivalmisterekisteristä on löydettävissä ne biosidivalmisteet, joiden valmistehakemuksen käsittely on saatettu päätökseen ja valmistelupa on myönnetty. Valmistelupia voi hakea ja rajata markkina-alueen mukaan. Ihmisten käyttöön tarkoitetun talousveden desinfiointiin käytettäville biosideille ei ole tällä hetkellä vielä yhtään myönnettyä valmistelupaa Suomessa.  

Biosidivalmisteet

https://echa.europa.eu/fi/information-on-chemicals/biocidal-products

Suomessa käytettyjen talousveden desinfiointiaineiden lupatilanne

Natriumhypokloriitti

  • Valmistelupaa piti hakea 1.1.2019 mennessä, yhtään lupaa ei ole vielä myönnetty Suomessa.

Monoklooriamiini (in-situ)

  • Tehoaineen käsittely on vielä kesken, valmisteet eivät vielä tarvitse lupaa

Otsoni (in-situ)

  • Tehoaineen käsittely on loppusuoralla, valmistelupia pitää hakea 1.7.2024 mennessä

Elektrolyyttisesti valmistettu natriumhypokloriitti (in-situ)

  • Valmistelupaa piti hakea 1.7.2022 mennessä, yhtään lupaa ei ole vielä myönnetty Suomessa.

Klooridioksidi

  • Tehoaineen käsittely on vielä kesken, valmisteet eivät vielä tarvitse lupaa

Kalsiumhypokloriitti

  • Valmistelupaa piti hakea 1.1.2019 mennessä, yhtään lupaa ei ole vielä myönnetty Suomessa.

Tukes neuvoo biosidisäädöksiin liittyvissä asioissa

Biosidisäädösten monimutkaisuudesta johtuen aiheeseen liittyvistä asioista voi kysyä Tukesin ylläpitämästä kemikaalineuvonnasta, joka vastaa biosidiasioiden lisäksi REACH- ja CLP-asetusta koskeviin kysymyksiin.

Tukes asiointi, kysymyslomake: https://tukes.fi/asiointi/kysy-tai-anna-palautetta

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous lainsäädäntö

Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle

12.2.2025
Suomen ympäristökeskus tiedottaa vesi.fi palvelussa, että vesihuollon vähähiilisyystiekarttan pyydetään lausuntoja alan toimijoilta viimeistään 7.3.2025.

Talousvesiasiantuntija Vesihuoltoalan näköalapaikalle

12.2.2025
Haluatko vaikuttaa siihen, että Suomessa nautitaan puhtaasta ja turvallisesta juomavedestä nyt ja tulevaisuudessa? Oletko asiantuntija talousveden laadun, käsittelyn ja johtamisen kysymyksissä? Jos vastasit kyllä, tämä tehtävä voi olla juuri sinulle!
varautuminen

Kotivara alkaa vedestä – Silti ämpärikansalta puuttuu puhdas ämpäri ja pullovesi

7.2.2025
SPEKin tutkimuksen mukaan lähes puolelta suomalaisista puuttuu puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Kahdelta kolmasosalta puuttuu pullovesi. Myös varautumiskouluttajille esitetyt kysymykset kertovat siitä, että suomalaiset eivät tiedä varautumisesta vesikatkoon riittävästi. 72 tuntia -ohjeiden mukaan jokaisella tulisi olla ämpäri tai kanisteri vedenhakemiseen sekä kaupan pullovettä häiriötilanteita varten. Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 5.2.

6.2.2025
Mistä tietoa Suomen vesihuollon tilaan liittyen, kertoo blogissa erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen Suomen ympäristökeskuksesta. Muistutamme myös, että Veeti ja Venla järjestelmiin tiedot tulee syöttää 30.4.2025 mennessä. Katso seitsemän viimevuonna ilmestynyttä julkaisuamme. Parhaimmillaan niistä on apua, kun tiedontarve tulee vastaan arjessa. Esittelyssä myös Nivos Oy:n verkostoinsinööri Jonna Vuorion opinnäytetyön, jossa hän hyödynsi etäluettavien vesimittareiden tuottamaa kulutusdataa. Lisäksi kerromme, että Suomen ympäristökeskus on julkaissut Vesi.fi-palvelussa kotitalouksille suunnatun hauskan videon vesihuollosta.
varautuminen

Varautumispäivä on perjantaina 7.2.2025

4.2.2025
Päivän teema vuonna 2025 on ”Kotivara alkaa vedestä”. Vesilaitosyhdistys on tällä kertaa yhteistyökumppanina SPEKin vuosittain järjestämässä varautumispäivässä. Mikäli laitoksellanne on käytössä häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille, voi varautumispäivänä myös kannustaa asiakkaita liittymään palveluun.