Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Vesihuollon biosidit lupamenettelyjen piiriin

(Julkaistu VVY:n kotisivuilla 23.8.2016) Desinfiointiaineet, joita käytetään mikrobien tuhoamiseen vesien puhdistuksessa, ovat biosideja. Jotta biosidien käyttö olisi asianmukaista ja turvallista, biosidien käyttöön liittyvät riskit ja tehokkuus arvioidaan.

23.8.2016

Biosidiasetuksen (EU N:o 528/2012) mukaiset hyväksymis- ja lupamenettelyt tulevat työllistämään talous- ja jätevesialankin toimijoita lähivuosina. Seurauksena biosidivalmisteiden valikoima voi muuttua, mistä syystä käyttäjät voivat joutua vaihtamaan käyttämiään valmisteita ja menetelmiä. 


Esimerkkejä vesihuollon biosidivalmisteista ovat juomaveden desinfiointiaineet, sekä desinfiointiaineet ja levämyrkyt, jotka on tarkoitettu muun kuin juomaveden käsittelyyn.  Talous-, jäte- ja prosessivesien laatua ja hygieniaa takaavista desinfiointiaineista osa valmistetaan käyttöpaikalla (in situ). In situ -biosidi on yhdistelmä, jonka muodostavat käytettävä lähtöaine tai lähtöaineet, käyttöpaikalla muodostuva tehoaine ja menetelmä, jolla tehoaine valmistetaan lähtöaineista (laitteisto). Vesihuollossa valmistetaan käyttöpaikalla esimerkiksi klooriamiinia, otsonia ja permuurahaishappoa.


Tehoaineeksi kutsutaan biosidien vaikuttavia ainesosia. Tehoaineiden terveys- ja ympäristöriskit sekä tehokkuus arvioidaan ja tehoaine hyväksytään EU-tasolla. Vasta muutamien desinfiointiaineiden tehoaineista on tehty yhteisötason hyväksymispäätös. Tehoaineiden hyväksymisen jälkeen haetaan lupaa biosidivalmisteille. Useat desinfiointiaineet tulevatkin hyväksymismenettelyjen piiriin lähivuosina. Luvan biosidivalmisteelle myöntää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tai Euroopan kemikaalivirasto. Turvallinen käyttö viimeistellään käyttöohjeilla.


In situ -biosideilla arvioinnin kohteena on koko yhdistelmä, ei pelkkä tehoaine. Vuonna 2016 on kaksi tapaa saada in situ -yhdistelmät arvioitaviksi ilman markkinoilla olon tai käytön keskeytystä: notifiointi 27.4. mennessä tai hyväksymishakemuksen tekeminen 1.9. mennessä. 


Jos in situ -yhdistelmää ei ole notifioitu tai sen hyväksymishakemusta jätetty 2016 aikarajoihin mennessä, yhdistelmää käsitellään jatkossa uutena tehoaineena. Se poistuu markkinoilta ja käytöstä hakemuksen käsittelyn ajaksi, jos hakemus tehdään.


In situ -yhdistelmien hyväksymis- ja lupamenettelyt vaativatkin toimijoilta tarkkaavaisuutta. Velvoitteet voivat koskea biosidien ja/tai laitteistojen valmistajia, maahantuojia ja käyttäjiä. Kemikaalivirasto tulee julkaisemaan notifioiduista aineista listan, josta selviää, mitä kemikaaleja myyjät tukevat jatkossa. Toimijoiden onkin hyvä tarkistaa, ECHAn listoilta , että heidän käyttämä in situ -yhdistelmä on mukana arvioitavina. 


Lainsäädäntöä
• Asetus (EU) N:o 528/2012 biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoille ja niiden käytöstä eli ns. biosidiasetus.
• Vanhojen tehoaineiden arviointia koskeva työohjelma, komission delegoitu asetus (EU) N:o 1062/2014.
Lue lisää: http://www.kemikaalineuvonta.fi, Biosidiasetus ja Paikalla (in situ) tuotetut biosidit
Tiedustelut: http://www.kemikaalineuvonta.fi/fi/kysymyslomake/ 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous lainsäädäntö

Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle

12.2.2025
Suomen ympäristökeskus tiedottaa vesi.fi palvelussa, että vesihuollon vähähiilisyystiekarttan pyydetään lausuntoja alan toimijoilta viimeistään 7.3.2025.

Talousvesiasiantuntija Vesihuoltoalan näköalapaikalle

12.2.2025
Haluatko vaikuttaa siihen, että Suomessa nautitaan puhtaasta ja turvallisesta juomavedestä nyt ja tulevaisuudessa? Oletko asiantuntija talousveden laadun, käsittelyn ja johtamisen kysymyksissä? Jos vastasit kyllä, tämä tehtävä voi olla juuri sinulle!
varautuminen

Kotivara alkaa vedestä – Silti ämpärikansalta puuttuu puhdas ämpäri ja pullovesi

7.2.2025
SPEKin tutkimuksen mukaan lähes puolelta suomalaisista puuttuu puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Kahdelta kolmasosalta puuttuu pullovesi. Myös varautumiskouluttajille esitetyt kysymykset kertovat siitä, että suomalaiset eivät tiedä varautumisesta vesikatkoon riittävästi. 72 tuntia -ohjeiden mukaan jokaisella tulisi olla ämpäri tai kanisteri vedenhakemiseen sekä kaupan pullovettä häiriötilanteita varten. Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 5.2.

6.2.2025
Mistä tietoa Suomen vesihuollon tilaan liittyen, kertoo blogissa erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen Suomen ympäristökeskuksesta. Muistutamme myös, että Veeti ja Venla järjestelmiin tiedot tulee syöttää 30.4.2025 mennessä. Katso seitsemän viimevuonna ilmestynyttä julkaisuamme. Parhaimmillaan niistä on apua, kun tiedontarve tulee vastaan arjessa. Esittelyssä myös Nivos Oy:n verkostoinsinööri Jonna Vuorion opinnäytetyön, jossa hän hyödynsi etäluettavien vesimittareiden tuottamaa kulutusdataa. Lisäksi kerromme, että Suomen ympäristökeskus on julkaissut Vesi.fi-palvelussa kotitalouksille suunnatun hauskan videon vesihuollosta.
varautuminen

Varautumispäivä on perjantaina 7.2.2025

4.2.2025
Päivän teema vuonna 2025 on ”Kotivara alkaa vedestä”. Vesilaitosyhdistys on tällä kertaa yhteistyökumppanina SPEKin vuosittain järjestämässä varautumispäivässä. Mikäli laitoksellanne on käytössä häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille, voi varautumispäivänä myös kannustaa asiakkaita liittymään palveluun.