Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Vesilaitoksille uusi työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa

Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvasta työkalusta on julkaistu Suomen olosuhteisiin sovitettu opas VVY:n monistesarjassa. Työkalun avulla voidaan arvioida laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehoa ja sen riittävyyttä vedentuotantoketjussa.

4.3.2019

Talousveden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi taudinaiheuttajien poistumisen on oltava riittävän tehokasta vedentuotantoketjussa. Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla. Vedentuotantoketjussa pitäisi olla ainakin kaksi riittävän tehokasta ja toistensa toiminnasta riippumatonta vaihetta, jotka varmistavat taudinaiheuttajien riittävää poistumista. Tällöin talousveden mikrobiologisen saastumisen riskiä on hallittu, vaikka yhden käsittelyvaiheen toiminta häiriintyy.

Julkaistussa työkalussa vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Raakaveden laadun perusteella tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho.
  2. Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä.
  3. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia.
  4. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa.
  5. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon.

Vedenhankinnan ensisijainen tavoite on turvallisen, eli terveydelle haitattoman veden toimittaminen. Talousveden laadun turvaamiseksi vesilaitosten on tunnistettava, arvioitava ja hallittava talousveden laatuun vaikuttavia riskejä. Suomen vesilaitoksilla on käytössään sosiaali- ja terveysministeriön tarjoama verkkopohjainen WSP-työkalu talousveden laaturiskien hallitsemisen tueksi. WSP-työkalulla tehtävä riskinarviointi edellyttää käyttäjiltään mikrobiologisen saastumisen riskin arvioimiseksi ymmärrystä vedentuotantoketjun eri vaiheiden vaikutuksesta taudinaiheuttajien poistumiseen tai läpäisyyn. WSP-työkalun avulla ei kuitenkaan arvioida taudinaiheuttajien poistumisen riittävyyttä koko vedentuotantoketjussa. Nyt julkaistu työkalu tukee ja täydentää WSP-työkalua auttamalla vesilaitoksia ja suunnittelijoita arvioimaan vedentuotantoketjun toimenpiteiden riittävyyttä taudianaiheuttajien poistumisen varmistamiseksi ja lisäämällä ymmärrystä taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavien käsittelyvaiheiden ja toimenpiteiden merkityksestä.

Oppaan 1. painos on maksutta Vesilaitosyhdistyksen varsinaisten jäsenten saatavilla VVY:n Extranet sivuilla. Oppaaseen lisätään vielä esimerkit klooriamiinikloorauksen ja otsonoinnin laskelmista, minkä jälkeen oppaan seuraava painos tulee myyntiin VVY:n verkkokauppaan..  

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous lainsäädäntö

Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle

12.2.2025
Suomen ympäristökeskus tiedottaa vesi.fi palvelussa, että vesihuollon vähähiilisyystiekarttan pyydetään lausuntoja alan toimijoilta viimeistään 7.3.2025.

Talousvesiasiantuntija Vesihuoltoalan näköalapaikalle

12.2.2025
Haluatko vaikuttaa siihen, että Suomessa nautitaan puhtaasta ja turvallisesta juomavedestä nyt ja tulevaisuudessa? Oletko asiantuntija talousveden laadun, käsittelyn ja johtamisen kysymyksissä? Jos vastasit kyllä, tämä tehtävä voi olla juuri sinulle!
varautuminen

Kotivara alkaa vedestä – Silti ämpärikansalta puuttuu puhdas ämpäri ja pullovesi

7.2.2025
SPEKin tutkimuksen mukaan lähes puolelta suomalaisista puuttuu puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Kahdelta kolmasosalta puuttuu pullovesi. Myös varautumiskouluttajille esitetyt kysymykset kertovat siitä, että suomalaiset eivät tiedä varautumisesta vesikatkoon riittävästi. 72 tuntia -ohjeiden mukaan jokaisella tulisi olla ämpäri tai kanisteri vedenhakemiseen sekä kaupan pullovettä häiriötilanteita varten. Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 5.2.

6.2.2025
Mistä tietoa Suomen vesihuollon tilaan liittyen, kertoo blogissa erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen Suomen ympäristökeskuksesta. Muistutamme myös, että Veeti ja Venla järjestelmiin tiedot tulee syöttää 30.4.2025 mennessä. Katso seitsemän viimevuonna ilmestynyttä julkaisuamme. Parhaimmillaan niistä on apua, kun tiedontarve tulee vastaan arjessa. Esittelyssä myös Nivos Oy:n verkostoinsinööri Jonna Vuorion opinnäytetyön, jossa hän hyödynsi etäluettavien vesimittareiden tuottamaa kulutusdataa. Lisäksi kerromme, että Suomen ympäristökeskus on julkaissut Vesi.fi-palvelussa kotitalouksille suunnatun hauskan videon vesihuollosta.
varautuminen

Varautumispäivä on perjantaina 7.2.2025

4.2.2025
Päivän teema vuonna 2025 on ”Kotivara alkaa vedestä”. Vesilaitosyhdistys on tällä kertaa yhteistyökumppanina SPEKin vuosittain järjestämässä varautumispäivässä. Mikäli laitoksellanne on käytössä häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille, voi varautumispäivänä myös kannustaa asiakkaita liittymään palveluun.