Vuosi 2024 vesihuoltoalalla

Vuosi 2024 oli monella tapaa merkittävä ja haastava vuosi. Vaikka peruspalvelut säilyivät korkeatasoisina ja toimintavarmuus pysyi yleisesti hyvällä tasolla, vuosi toi esiin useita kehityskohteita ja rakenteellisia haasteita, jotka vaativat entistä aktiivisempaa otetta tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, sabotaasiepäilyt, kasvavat investointitarpeet, työvoiman saatavuusongelmat sekä kansallisen vesihuoltouudistuksen eteneminen leimasivat vuotta 2024 niin laitostasolla kuin koko alan mittakaavassa.

Kesällä 2024 uutisoitiin laajasti vesihuollon kohteisiin kohdistuneista murroista. Vesihuoltolaitokset jatkoivat varautumisen tehostamista erityisesti fyysisen turvallisuuden, henkilöturvallisuuden ja kyberturvallisuuden osalta turvallisuusympäristön muutosten mukaisesti.

Vuonna 2024 koettiin myös poikkeuksellisia sääilmiöitä. Vesilaitokset ovat jatkaneet sopeutumista ilmastonmuutoksen pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Suomessa on yhä matala riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on aiheutunut vaikutuksia myös vesihuollolle. Sahaavat lämpötilat, hirmumyrskyt ja mittavat tulvat korostavat tarvetta entistä parempaan varautumiseen.

Yksi vuoden 2024 keskeisimmistä tapahtumista oli kansallisen vesihuoltouudistuksen eteneminen lähinnä vesihuoltolain uudistuksen valmistelun kautta. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu kokonaisuus pyrkii parantamaan alan varautumista, investointikykyä sekä omistajaohjausta. Uudistuksessa korostuvat velvoitteet pitkän aikavälin investointisuunnittelusta, toimintavarmuuden parantamisesta ja taloudellisen raportoinnin läpinäkyvyydestä. Vaikka sääntelyn yksityiskohdista käytiin edelleen keskustelua, suunta oli selvä: vastuullisuuden ja suunnitelmallisuuden rooli vahvistui.

Monet vesihuoltolaitokset jatkoivat aktiivista omaisuudenhallinnan kehittämistä, mutta erityisesti pienemmillä toimijoilla verkostojen saneerausvelka kasvoi. Käyttöomaisuuden keski-ikä on Suomessa korkea. Vuonna 2024 käytiin paljon keskustelua mahdollisista laitosten yhdistymisistä tai yhteistyömuodoista. Pidemmän aikavälin taloudellinen kestävyys nousi entistä vahvemmin myös julkiseen ja poliittiseen keskusteluun.

Teknologinen kehitys jatkui vauhdikkaasti. Vuonna 2024 otettiin käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja vedenlaadun valvonnassa, etäluennassa ja kunnossapidon hallinnassa.

Vesihuoltoalan osaajapula jatkui edelleen. Eläköityminen, muuttuvat osaamisvaatimukset ja nuorten vähäinen hakeutuminen teknisiin tehtäviin loivat paineita erityisesti pienissä laitoksissa. Vuonna 2024 panostettiin alan tunnettuuden lisäämiseen ja yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Samalla useissa laitoksissa vahvistettiin henkilöstösuunnittelua ja osaamisen siirtoa kokeneilta työntekijöiltä uusille sukupolville.

Toimialan sisäinen yhteistyö tiivistyi vuoden aikana. Vesilaitosyhdistys edisti tiedon jakamista, hyvien käytäntöjen levittämistä ja vaikuttamistyötä yhdessä jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Laitosten asiakasviestinnässä korostui vastuullisuus: vesihuoltolaitokset pyrkivät lisäämään avoimuutta kertomalla hinnoittelusta, veden laadusta ja investointitarpeista. Yhä useampi laitos myös julkaisi vastuullisuusraportteja tai päivitti ympäristötavoitteitaan.

Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus – vuonna 2024 tapahtunutta

Vesilaitosyhdistys osallistui aktiivisesti vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiin vaikuttavien asioiden valmisteluun sekä EU:ssa että Suomessa.

Vesihuoltolain uudistaminen

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti vesihuoltolain uudistamista koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierrokselle 1.7.2024 lausuntoaikaa oli 30. syyskuuta 2024 saakka.

Uudistettavan vesihuoltolain lausuntovaiheessa leimahti laaja julkinen keskustelu vesihuoltolaitosten omistajuudesta, jonka seurauksena vesihuoltolaitosten omistajuutta koskevaan HE:n 4 c §:ään tuli tiukennuksia, jotka tuotiin uudelle lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2025. Huoltovarmuuden, vesihuoltoinfrastruktuurin pitkäjänteisen omaisuudenhallinnan ja vesihuoltomaksujen kohtuullisuuden kannalta nähtiin laajasti tarpeelliseksi varmistaa lainsäädännöllä vesihuoltolaitosten säilyminen täysin kuntien tai asiakkaiden omistamien osuuskuntien omistuksessa ja määräysvallassa.

Vesilaitosyhdistys on ollut mukana vesihuoltolain uudistustyöryhmässä alusta alkaen, ja pitää lainsäädäntöuudistusta pääosin tarkoituksenmukaisena ja onnistuneena. Vesilaitosyhdistys kiinnitti kuitenkin lainlaatijan huomiota tiettyihin yksityiskohtiin molemmilla lausuntokierroksilla, joissa edelleen olisi kehitystarpeita vesihuoltolaitoskentän näkökulmasta.

Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukeväällä 2025, ja uudistetun lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alusta.

EU tiukensi jätevesien käsittelyvaatimuksia: uusia velvoitteita puhdistamoille

Päivitetty yhdyskuntajätevesidirektiivi julkaistiin marraskuussa 2024 Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämän jälkeen jäsenmaat aloittivat direktiivin vaatimusten siirtämisen kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivin pohjalta EU-tasolta tulee vielä yhteensä 15 delegoitua ja toimeenpanoasetusta. Yhdessä kansallisen toimeenpanon kanssa ne määrittelevät lopullisesti, miten direktiivin uusien tiukempien velvoitteiden, kuten ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien poiston sekä energianeutraaliuden saavuttamisen määrittely toteutetaan. Päivitetty jätevesidirektiivi tiukentaa ravinteiden poiston vaatimuksia, mikä lisää investointitarpeita ja kustannuspainetta erityisesti typen poiston osalta. Uusina vaatimuksina mukaan tulee myös mikroepäpuhtauksien poisto, joka vaatii teknologisia päivityksiä puhdistamoilta.

Lisäksi direktiivi asettaa tavoitteeksi energianeutraaliuden saavuttamisen jätevedenpuhdistamoilla kansallisella tasolla, mikä edellyttää merkittäviä muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ja energiatehokkuuden parantamista. Vesilaitosyhdistys vaikutti aktiivisesti valmisteilla olleen jätevesidirektiivin uudistuksen sisältöön.

Sijaintitietopalvelua ei toistaiseksi käynnistetä

Lokakuussa 2024 liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne antoi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille toimeksiannon keskeyttää viraston valmisteleman Sijaintitietopalvelun käyttöönoton. Palvelun oli tarkoitus koota eri verkkotoimijoiden viestintäverkkojen aktiivisten osien sijaintitiedot keskitetysti yhteen verkkopalveluun, josta kansalaiset ja organisaatiot voisivat pyytää tietoja. Tuotantokäyttö oli suunniteltu alkavaksi lokakuussa 2024 ja sijaintiselvitysten tekijöille keväällä 2025. Keskeytyspäätöksen yhteydessä Traficom ilmoitti arvioivansa uudelleen järjestelmän tietoturvaa ja palvelun toteutusta yhteistyössä turvallisuusviranomaisten kanssa.

Vesilaitosyhdistys on vastustanut kriittisen infrastruktuurin, erityisesti vesihuollon, sijaintitietojen keskittämistä jo vuodesta 2014 alkaen. Yhdistys on tuonut näkemyksiään esiin useissa lausunnoissa ja tehnyt asiassa yhteistyötä Kuntaliiton sekä muiden verkkojen omistajien etujärjestöjen kanssa. Yhteinen kanta on ollut selvä: kriittisen infrastruktuurin sijaintitietojen keskittäminen ei ole turvallisuussyistä perusteltua. Aiheen painoarvo on korostunut entisestään Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan myötä.

Juomavesidirektiivin toimeenpano

Uusi juomavesidirektiivi tuli voimaan 12.1.2021 ja sen edellyttämät muutokset kansallisiin säädöksiin 12.1.2023. Juomavesidirektiivin tärkein tavoite on turvata talousveden eli juomaveden terveydellinen laatu. Kansalliseen lainsäädäntöön tulleet muutokset tarkentavat lähinnä talousveden laadun riskienhallintaa ja seurantaa raakavesialueella sekä tiedottamista veden käyttäjille. Vesihuoltolaitoksilla toimeenpantiin näiden muutosten edellyttämiä toimenpiteitä.

Kiertotalous korkealla agendalla EU:ssa

Komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen nosti nyt käynnissä olevan kautensa linjapuheenvuorossa suurella painoarvolla esiin kiertotalousasetuksen työstämisen. Komissio pyrkii tuottamaan asetuksen vaikutustenarvioineen valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Kiertotalousasetus tulee säätelemään myös ravinteiden kierrätystä, mikä vaikuttaa muun muassa puhdistamolietteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen sekä ravinteiden talteenoton mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin.