Vesihuolto Suomessa

Voisitko kuvitella päivän, jolloin puhdasta juomavettä ei tulisikaan hanasta? Entä jos jätevesi ei katoaisi viemäriin? Vesihuolto on näkymätön, mutta samalla välttämätön palvelu.

 Kuva: Jani Wihinen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo


Vesihuolto pitää arjen toiminnassa huomaamatta

Toimiva vesihuolto on kunnan hyvinvoinnin perusta. Se turvaa asukkaiden terveyden, puhtaan ympäristön ja elinkeinotoiminnan perusedellytykset. Vesihuollon järjestäminen ja kehittäminen ovat kuntien keskeisiä lakisääteisiä tehtäviä.


Vesihuoltopalvelu käsittää useita osia:

  • veden ottamisen pinta- tai pohjavesistä sekä vedenpuhdistuksen,
  • veden johtamisen verkostossa vedenkäyttäjille,
  • viemäröinnin eli jäteveden poisjohtamisen,
  •  jäteveden puhdistuksen,
  •  veden palauttamisen takaisin luontoon ja
  • puhdistamolietteen käsittelyn ja ravinteiden kierrätyksen.


Vesihuollon merkitystä osana kriittistä infrastruktuuria ja kansallista huoltovarmuutta ei aina muisteta, vaan se koetaan usein itsestään selvyytenä. Koronaviruspandemia toi sen merkityksen näkyväksi.


Toimivat ja turvalliset vesihuoltopalvelut (24/7/365) vaativat jatkuvaa työtä ja ylläpitoa. Riskienhallinta ja häiriötilanteista selviytyminen edellyttävät osaamista ja riittäviä resursseja.


Vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus ja keskeytymättömyys ovat avainasemassa jokapäiväisen elämän sujuvuuden kannalta. Voisitko kuvitella päivän, jolloin puhdasta juomavettä ei tulisikaan hanasta? Entä jos jätevesi ei katoaisi viemäriin?


Vesi on palvelu, joka toimitetaan kotiisi ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Käyttämäsi vesi johdetaan pois heti käytön jälkeen.


Vesihuollon toimijat Suomessa

Vesihuoltolaitosten määrä Suomessa on noin 1 780 vesihuoltolaitosta (Lähde: Suomen ympäristökeskus 2024, Vesihuollon tietojärjestelmä VEETI.) Vesihuoltolaitoksista noin 400 on kuntien omistamia laitoksia ja loput asiakkaiden omistamia osuuskuntia. Vesihuoltolaitoksista noin 80 suurinta vastaa lähes 80 % tuotetuista vesihuoltopalveluista. Vesilaitosyhdistyksen varsinaisina jäseniä oli vuoden 2023 lopussa 301 vesihuoltolaitosta.


Raakaveden hankinta ja käsittely

Vesilaitoksilla raakavedestä poistetaan haitalliset aineet ja mikrobit ennen veden johtamista verkostoont sekä valmistetaan vesi käyttöön soveltuvaksi. Vesilaitoksien toimittamasta vedestä on raakavetenä käytetty 46 % pohjavettä, 19 % tekopohjavettä ja 35 % pintavettä.


Verkostot ja veden jakelu

Verkostojen kautta vesilaitokselta lähtevä puhdas talousvesi johdetaan vedenkäyttäjille. Kotitalouksissa ja teollisuudessa syntynyt jätevesi kerätään viemäriverkoston kautta jätevedenpuhdistamoille käsiteltäväksi. Suomessa vesijohtoverkostoa on noin 100 000 km ja jätevesiverkostoa 50 000 km. Vesihuoltolaitosten ylläpitämän vesijohtoverkoston piirissä on 90 % ja viemäriverkostojen piirissä noin 85 % suomalaisista.


Saneeraustarpeet

Vesihuollon verkostojen saneerausinvestointien tarve kasvaa voimakkaasti. Selvityksen** (2020) mukaan vesihuoltoverkostojen saneerausinvestointitarve on seuraavan 20 vuoden aikana reilut 10 miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin 480 miljoonan euron vuosittaisia investointeja. Vuosina 2016–2018 tehtyihin korjausinvestointeihin verrattuna saneeraustarve on nelin-viisinkertainen.

** Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040, Afry, 2020, linkki julkaisuun.


Jäteveden puhdistus

Jätevedenpuhdistamoilla jätevedet puhdistetaan ennen kuin ne ohjataan takaisin vesiympäristöön. Jätevesien puhdistus on Suomessa korkeatasoista. EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin asettamat raja-arvot saavutetaan useimmiten jopa kirkkaasti ja puhdistamojen toiminta on monesti vapaaehtoisesti vielä kansallisia lupamääräyksiäkin parempaa.


Vastuut ja viranomaisohjaus

Vesihuoltolaissa säädetään, että kuntien velvollisuus on järjestää ja kehittää vesihuoltoa alueellaan. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta.


Keskimääräinen veden hinta (€/mᶾ) Suomessa

Keskimääräinen veden hinta (€/mᶾ) Suomessa vuonna 2025 (Lähde: Veeti, vesihuollon maksut.)


Veden kulutusmaksut ja jätevesimaksut (sis. alv)


Veden käyttömaksu 2,44 €/m³, koko maan keskiarvo

Jätevesimaksu 3,94 €/m³, koko maan keskiarvo

(yksi kuutiometri on 1000 litraa eli noin 100 ämpärillistä)

Tietoa vesihuollosta verkkokaupassa

Tutustu vesihuoltoa käsitteleviin julkaisuihimme verkkokaupassamme.

Tietoa aiheesta muualla

Lisätietoa löytyy vesi.fi-palvelusta, joka kokoaa yhteen tutkittua vesiaiheista tietoa. Sivuston sisältö on viranomaisten ja vesialan asiantuntijoiden yhdessä tuottamaa.

Tartu tilaisuuteen ja kehity ammatillisesti Vesilaitosyhdistyksen koulutuksissa. Katso poiminnat alta ja selaa koko tarjontamme tapahtumakalenterista.
Dynaaminen pätkäsi näytetään tässä... Tämä viesti näytetään, koska et ole antanut sekä suodatinta että mallia käytettäväksi.
Tutustu julkaisuihimme ja hanki asiantuntijatietoa vesihuollosta. Alta löydät poimintoja ja koko valikoimaan pääset verkkokaupassamme.

Dynaaminen pätkäsi näytetään tässä... Tämä viesti näytetään, koska et ole antanut sekä suodatinta että mallia käytettäväksi.